Nyt kun oon päässy vauhtiin, niin kerron vielä yhden hauskan jutun MäSästä.

Siitä on jo kauan, ehkä tää tapahtui heti silloin sotien jälkeen, mutta kuitenkin.

Ko MäSällähän on valta. Siis sehän saa tehä mitä se haluaa, silloin ku haluaa (oon itseasiassa hieman kateellinen sille) ja sehän tekee.

Kaikista hauskinta oli silloin ku se päätti helpottaa pahaa mieltäni ja pahaa tunnetta kehossani (se siis luuli pyytävänsä anteeksi)...

Tsädäääääm!!! Se vei kaikki kivut pois! Siinä samalla myös kaiken tunnon. Ensin oikeasta jalkaterästä, sitten oikeasta nilkasta, oikeasta polvesta ja oikeasta reidestä puoleen väliin asti.

Sitten Mäsä pysähtyi. Istui jalkojeni viereen lootusasentoon ja mietiskeli. Varmaan se ajatteli, että meni jotenkin toispuoleiseksi tämä homma ja nousi ylös ja jatkoi.

Vasen jalkaterä, vasen nilkka, vasen polvi ja vasen reisi puoleen väliin. Nada. Ja taas mietittiin. Ääh, vieläkään ei oo hyvä ja sama kai se on ku kerran alettiin, niin tehdään loppuun asti! Noin. Vyötärölle asti täysi tunnottomuus.

Ennenku alatte ajattelemaan, että varmaan kaikki tuli sitten housuun, niin olette väärässä. Tämä tunnottomuus oli ihossa, ei ihon alla. Tosin vessassa istuminen oli mielenkiintoista, koska käsin sai kokeilla, että onko siellä alla pönttö vai onko mitään. No, aikansa kutakin. Noi oireet oli ja meni, mutta jättivät traumoja.

Minä käyn hierojalla. Minä sanon sitä MINUN hierojaksi, mutta ei se oo, ku käy siellä muitakin, mutta minusta on hauska sanoa noin.MINUN hieroja on hyvä. Se hieroo minun lihakset auki luihin asti ja varmaan luistakin läpi. Se sattuu. Minä en valita koskaan (haukun sitten jälkeenpäin). Minä EN valita siksi, että minua sattuu, koska minä haluan, että minä TUNNEN. Masokistinenmäsänaiheuttamatunnettomuustrauma.